Kun elohopea tuossa männäviikoilla tipahti sen mystisen 20 asteen alle, auto alkoi jälleen sekoilla jäähdytysnesteen kanssa. Katsokaas kun jäähdytysnesteen tasoa mittaava anturi jäätyy heti kun pakkasta tulee liikaa, ja se tekee aiheettomia virheilmoituksia. Nestettä siis todennäköisesti on, vaikka ajotietokone väittää, ettei ole.

Mutta tähänkin liittyy yksi pieni hauskuus: kovilla pakkasilla jäähynestettä jotenkin ihmeellisesti katoaa jonnekin. Toisin sanoen, et voi koskaan tietää, onko sitä lillinkiä siellä tarpeeksi vai ei. Tähänkin todennäköisesti liittyy jokin fysikaalinen tai mekaaninen ilmiö, jota tämmöinen opiskelijanplanttu ei vielä ymmärrä.

Isäntä ajoi minun bemmillä töihin ja takaisin parisen viikkoa kovimpien pakkasten aikaan, eli yhteensä sille tuli päivän aikana ajoa rapiat 50 km. Koko ajan paukkui Kühwasserstand ajotietokoneen ruudulla. Nestepinnan tasoa piti seurailla jatkuvasti, ja ensin se näytti pysyvän ihan nätisti siellä missä kuuluu... mutta sitten pakkaset lauhtuivat hetkeksi, ja kas! Toissapäivänä nestettä olikin paisarissa enää hädin tuskin roiskaisu pohjalla. Äkkiä ostamaan purkki jäähynestettä ja lisäilemään.

On se tämä vekkuli ylläreitä täynnä. Autoni on kuin suklaarasia: koskaan et tiedä mitä saat kun avaat konepellin.