Sadan sivunäytön raja meni rikki tänään.

Siis tätä blogia on katsottu tänään satakahdeksantoista kertaa.

Satakahdeksantoista jumalauta! :-D

Blogin oli alun perin tarkoitus olla päiväkirjamainen oppikirja bemarien sielunlelämään sukeltavalle uunolle, joka ei aluksi tiennyt autoista sen enempää kuin keskivertoihminen rannekellonsa toiminnasta. (Ei sillä että vieläkään tietäisin juuri sen enempää.) En olisi uskonut, että aihepiiri ylipäätään kiinnostaa ihmisiä. Niin että olen enemmän kuin iloisesti yllättynyt. Eihän sata nyt ole juuri mitään, kun vertaa vaikkapa poniblogiini, jolla on parhaimmillaan ollut viitisensataa sivunäyttöä per päivä, puhumattakaan sitten joistain julkkisblogeista joita tsekkaillaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia kertoja päivässä, mutta... olen silti tyytyväinen. Kirjoitusteni huumoriarvo lienee melkoinen.

Jatketaan samaa rataa siis ilmeisesti. Minä ja Bemu kiitämme.

Ps. Kommentteja odotellen...