Sain lopultakin työharjoittelupaikan. Kauan siinä menikin: soittelin läpi ainakin puolet kaupungin autokorjaamoista ja laittelin varmaan 50 sähköpostia, ja yleisin vastaus, jonka kuulin, oli: ei ole aikaa, ei ole resursseja, ei pysty. Sähköposteihin vastattiin kaksi kertaa.

Ymmärrän kyllä sen, että on kiire, mutta mietin vain, että mistä ihmeestä saadaan aikanaan uusia työntekijöitä, jos kellään ei ole aikaa opettaa? Ei niitä asioita pelkästään koulusta ja kirjoista opita, vaan kokemus ja varmuus tulee työelämästä. Kai se on yleensäkin joku trendi nykyään, että työelämässä on aivan perkeleenmoinen kiire, eikä kellään ole yksinkertaisesti aikaa tai jaksua ruveta kaitsemaan nuoria ja opettamaan heitä kädestä pitäen. Se on erittäin ikävä asia. Nuoret kokevat olevansa vain tiellä (ja uskokaa kun sanon että se on yksi erittäin suuri motivaation tappaja), ja vanhemmat työntekijät eivät saa tarvitsemaansa apuvoimaa.

No minulla kävi kuitenkin tuuri. Aloitin maanantaina firmassa, jossa sain tehdä töitä jo heti ekana päivänä, ja jossa kukaan ei (vielä toistaiseksi ainakaan) ole käskenyt minun keittää kahvia tai luututa lattioita. Toki siivoaminen kuuluu myös työnkuvaan, mutta se ei ole ainoa, mitä päästetään tekemään. Kokeneemmat asentajat valvovat ja neuvovat, ja harjoittelijoiden työnjälki tarkastetaan ennen kuin auto annetaan asiakkaalle. Niinhän sen pitää mennäkin.

Kyllä huomasi, etten juuri ole ollut kunnon töissä sitten sen, kun jäin äitiyslomalle keväällä 2015. Maanantai otti niin koville, että kotiin päästyäni kaaduin sohvalle ja nukuin kaksi tuntia. Tiistai oli helpompi, paitsi että kaikki lihakset huusivat hoosiannaa. Keskiviikko oli vielä helpompi. Ja nyt tänä aamuna ei väsytä eikä satu enää mihinkään. (Paitsi kantapäihin, kun minulla on saamarin huonot turvakengät, ja saan paremmat takaisin koululta vasta parin viikon päästä, kun on seuraava lähiviikko.)

Autosta vielä: se on alkanut nykiä. Ei häiritsevästi, mutta tasakaasulla tuntuu välillä pientä hyppyytystä. Vikakoodit voisi käydä lukemassa. Lisäksi oikea takarengas täristää. Pitää tutkia sitten koulussa, onko siitä mennyt vanne solmuun vai onko painoja tippunut matkan varrelle.